Nyt en ookaan taas pariin päivään kirjotellu tänne, mutta on ollu vähän muuta tekemistä. Torstaina Ada jäi kaupunkiin yöks ja Morille tuli uus kuolain (Royal steel kolmipala). Koulusta pääsin kahdelta ja tulin sillon bussilla kotiin. Sontsa pyys pulkkamäkeen ja minä hölmönä suostuin ku aattelin et niil ois jossain ihan kunnon pulkkamäki. Juoksutin vaan hevoset pikasesti kentällä ja sitte matalavartisissa tallikengissä naapuriin oottamaan Samua. No me sitten lähdettiin pulkkien kanssa METSÄÄN RÄMPIMÄÄN ja etsimään sopivaa mäkeä sieltä puskista. Samu löys miljoona mäkeä joita se laski stigalla ja minä nössö en uskaltanu laskea ku yhdestä mäestä ja siinäki pusikkoon... :D
Eilen mulla olikin sitten filosofian kokeen uusinta, jos se nyt vaikka menis läpi... Ainaki tuntu helpommalta ku ekalla kerralla. Koska pääsin vasta puol neljältä sen uusinnan takia, en sitte ehtiny bussiin joten jouduin odottamaan kyytiä. Äiti ja mummu lähti Tammelaan jo päivällä, joten ainoa mahdollisuus oli enoni. Hän sitten suostui olemaan kiltti ja ihana ja tuomaan mut tänne, mutta se pääs vasta puol kuuden aikaan töistä ja kävi vielä syömässä, joten menin sitten Arkille (Heinolassa sellanen seurakunnan järkkäämä nuortenilta) Jennan, Sallan ja Marthan kaa, oli siellä tietysti muitakin. :) Oli kyllä tosi kivaa nähdä taas kavereita jossain muuallakin ku koulussa, tuli jotenki sellai rennompi fiilis.
Tänään sitte heräsin taas kuudelt like always tekee aamutallit. Oli tosi ihanaa ku sillon kuudelta oli jo niin valosaa et tallissa näki hyvin ilman valojakin. Sieltä se kevät tulee :)
 |
Ne alkuverkan esteet oli tätä kokoluokkaa että silleen XDDD Hirrrveen isoja |
Karkki tuli sitte kolmen aikoihin ja mentii hyppäämään kentälle. Se ei taas oo pitkään aikaan ollu noin hyväs kunnos toi kenttä. Se oli sopivan kiintee, mut ei kuitenkaa kova, liukas se ei ollu pätkän vertaa, kaiken kaikkiaan aivan loistavassa kunnossa hyppäämistä ajatellen. Esteet olin käyny tekee jo päivällä.
Alkuverkassa mentiin pientä sarjaa, jossa esteet oli yhen askeleen päässä toisistaan. Kun se meni kerran aivan loistavasti niin vaihdettiin tehtävää ettei tuu makea mahantäydeltä :)
Esteet nostettiin sitten jo ristikoiksi ja ne menivätkin alkuun ihan päin persettä, mutta tokalla kerralla jo saatiin välit hiottua sopiviksi ja puomitkaan eivät enää kolisseet.
Sitten otettiin kunnon ravit ja käynnit siinä välissä ja nostettiin tasoa taas vähän enemmän, nostettiin paalieste pystyksi niin, että kaadettiin paalit kyljelleen ja otettiin sarjan keskimmäinen este pois. Sitä mentiin sitten vähän useampaan kertaan ja hiottiin tekniikkaa ja vauhtia ja muutenkin pientä hienosäätöä kun Mori yritti koko ajan puskea ulospäin. Mulla on varmaan jotenkin vahvempi sisäpohje ku se aina meinaa tuolla puskea ulospäin... Tai sit sitä ei vaan huvita...
 |
| Jaa mitennii lähti kaukaa :D |
Tota estettä pääsin sitten Jamakallakin muutamaan kertaan hyppäämään, se oli ehkä jotain 55-60 cm... Kaiketi, ainakin oman silmän ja jälkikäteen tehdyn vertailun perusteella.
 |
| Tultiin vähän liian lähelle... |
Toiselle pitkälle sivulle siirrettiin sieltä se "välieste" siitä sarjasta, ja siihen ei Morin kanssa saatu varmaan yhtäkään hyvää lähestymistä, aina oli jotain vialla, joskus en ajanut tarpeeks eteen, joskus meni askeleet päin persettä. Joskus taas ajoin liikaa eteen ja sit siitä tuli vaan yhtä sähläystä...
 |
Ja tässähän ei siis mikään mätä, näyttää aika hurjalta...
|

Tänään myöskin hypättiin sitten isoin este mitä yhdessä ollaan hypätty, se oli noin 70-75 cm ja sujui oikein hyvin. Itse jäin pikkusen jälkeen hypyssä, mutta en kovin pahasti eikä s tuntunut Moria häiritsevän. Koska heti ekalla kerralla meni niin hienosti ja Mori oli jo vähän väsähtänyt, otettiin sen hypyn jälkeen loppuravit pitkin ohjin, että Mori sai oikein venyttää itseään. Loppukäynnit annoin Karkin kävellä Morin kanssa.


Kaikin puolin hyppytreeni oli tänään oikein onnistunut ja Morikin vaikutti oikein tyytyväiseltä sen jälkeen. Sekin jopa kuumui vähän treenin aikana ja koitti ruveta viemään esteille :D Sitä se ei pahemmin ole aikaisemmin harrastanut. Siitä huomasi kyllä että hyppääminen on sille mieleistä puuhaa. :) En millään malttais oottaa että tulis kesä ja pääsis taas maastoesteradalle. Olemme olleet niin onnekkaita että löysimme pohjaltaan hyppäämiseen kuin luodun vanhan metsätien, jota ei nykyisin käytetä enää lainkaa. Se ei syksynkään liejukeleillä ollut kovin liejuinen. Viime kesänä Ada ja Laura rakens sinne hienon maastoesteradan ja ensi keänä sitä voisi korottaa hieman. Mutta ehkei sinne kesään enää niin pitkä aika ole. Sitä odotellessa :)